Itsekin tähtiharrastajaksi tunnustautuva Patricio Guzmán tutkii elokuvassaan muistia ja muistamista tähtien kautta. Kuvissa leijuva tähtipöly symboloi rajatonta avaruutta ja maailmankaikkeuden synnyn dilemmaa, mutta myös unohtamista, joka leimaa vahvasti Chilen lähihistoriaa.

Atacaman autiomaa on maailman tärkeimpiä avaruuden tarkkailupisteitä, mutta yhtä lailla hiekkaerämaa kätkee jälkiä sekä esihistoriasta että lähimenneisyydestä. Siellä menneisyyden hahmottamisen merkitystä pohtivat elokuvan henkilöt: astronomit, arkeologit, Pinochetin aikana vangitut ja kadonneiden läheistensä luita etsivät naiset.

Atacama on portti taivaalle ja maan alle. Universumin aika ja menneisyys välittyvät astronomeille jättimäisten teleskooppien kautta. Maan alle on kätketty häpeällinen menneisyys, jonka monet mieluummin unohtavat. Guzmánin sanoin: ”Ne jotka muistavat, pystyvät elämään hauraassa nykyhetkessä; ne joilla ei ole muistia, eivät elä missään paikassa.”

Sari Selander

[eventio_frame id=5a44a0a26563f3db2b8b4567 cef_5a434efa6563f3531e8b4567=%the_title%]

Elokuvan nimi : Nostalgia for the Light
Kieli : espanja
Ohjaaja : Patricio Guzmán
Vuosi : 2010
Pituus (min) : 90
Ikäraja : K7
Esitysformaatti : DCP
Kuvaaja : Katell Djian
Leikkaus : Patricio Guzmán & Emmanuelle Joly
Musiikki : Miranda y Tobar
Tuottaja : Renate Sachse
Tuotantoyhtiö : Atacama Productions
Alkuperäinen nimi : Nostalgia de la luz

Esitysajat :
Ti 28.1. klo 20.00, Orion